Atomi

Fu Wikipedia
Wan atomi fu helimi. A koru, nanga tu protoni (redi) nanga tu nutroni (grun), e ben umgi nanga tu elektroni (geri).

Wan atomi e ben fu pasa skykundi elementi a pikinsu nogi leki sodani rekonisibili bustono. Da e ben fu disi rei pasa pikinr elementeri parti pe a atomi u e ben.

Pasa ala skykundi nanga nutrukundi yguskapi fu a opo aldoti fukon materiali e ben skaki na den yguskapi fu atomi. Da e ben da-um wan srotobigripi ini disi skoro. Den yguskapi fu atomi leki kompleti sey studeri ini a atomifisika.

Ini nanganen son, nutronison nanga blaka olo kon ok materiala fu dy no u atomi e ben bu. A studi fu sisi -fru aldoti perspektifi strangunen- formu fu materiala e ben a treni fu a plasmafisika nanga a astrofisika.

Bu fu wan atomi[kenki | brontekst bewerken]

opobu fu materiala

Wan atomi e ben u wan utesi pikin, positifi lay atomikoru nanga wan diameter fu sowe 10-14 meter (10 femtometer) dy e ben opo bu u protoni (a protoni e ben positifi lay) nanga nutroni (nutrali lay); nanga da-um wan loto fu negatifi lay elektroni nanga wan diameter ini a ordru fu 10-10 meter (100 pikometer). A loto fu elektroni blifi ronum a koru siti via a elektrisi anari ini a positifi lay koru nanga den negatifi lay elektroni, korutayi e nen. Wan strangu simpli gefre fu wan atomi e ben gi ini a bofuben ilustrasi.

A studi fu a atomikoru e ben a treni fu a korufisika/ A e ben abli den bustono fu a koru pasa tu spliti ini pasa pikinr subatomeri parti. Disi e ben a treni fu a hey-enesifisika.

Sortu atomi[kenki | brontekst bewerken]

Atomi kan ondrosky sey na a teri fu protoni ini a koru. Disi teri e nen si a atominumro. Wan skotriki dy e ben u atomi nanga a selfi atominumro e nen si wan elementi. Da e ben sinsi 2006 pasa leki 118 ski elementi noni, pefu wan teri sonen no opo a aldoti frukon. Den elementi sey rangskiki ini a periodiki sistemi.

Leki wan atomi no a selfi teri fu elektroni nanga protoni e abi e ben disi atomi wan so nen ioni. Leki wan atomi pasa elektroni leki protoni e abi e ben a atomi no nutrali lay, ma negatifi lay. Leki wan atomi pasa protoni leki elektroni e abi e ben a atomi no nutrali lay, ma positifi lay.

A e ben abli taki den atomi fu wan elementi no a selfi teri fu nutroni ini a koru e abi. Da ten e ben dati atomi wan isotopi. Isotopi e abi den selfi kemisi ma trawan fisisi yguskapi. Pasa elementi e abi pasa leki wan isotopi. Dananga e ben a posibili nanga koruspliti nanga korufusi nyunr atomi tu produseri, ma disi e ben oftoten instabili nanga ondrogo radio aktifi frufadon.

Da e ben gassi dy u lusi atomi e ben, disi e ben frunen den ediligassi, leki argoni, ma disi e ben tru fu a dampu fu kwiki tu. Pasar atomi e kan si ok organiseri ini molekuli. Watradampu funen e ben u watramolekuli dy e ben opobu u tu watraskotriki-atomi nanga wán swaskotriki-atomi.

Wikimedaglia
Wikimedaglia
Disi e ben wan sten den flosi grati